Turpeen nostosta tulee päästä eroon tulevaisuudessa
1/3 maamme pinta-alasta on suota, ja tästä puolet on ojitettu. Terve suo on hiilinielu ja sitoo pohjavesiä. 100.000 hehtaaria soistamme on otettu turpeen nostoon ja sillä tuotetaan 25 TWh lämpö- ja sähköenergiaa vuodessa. Turpeen polttoa tuetaan kevyellä verotuksella muihin energiamuotoihin verrattuna. Turvetuotantoa on aiottu lisätä vähintään 50 %.
Turpeen nosto pilaa vesistöjä. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja poltto vapauttaa ilmaan pienhiukkasia. EU-alueella kuolee ennenaikaisesti 300.000 ihmistä vuodessa pienhiukkasten vuoksi. Suomessa heitä kuolee 1.200. Turpeen poltosta on päästävä vähitellen eroon. Se ei ole nykyaikainen saasteeton energiamuoto ja turpeen nosto tuhoaa luontoa
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti kansanedustaja Sanna Perkiön raportin "Puhtaan ympäristön ja kestävän talouden Suomi" 21.1.2011.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suomi voisi helposti tuottaa itse kaiken tarvitsemansa nestemäisen polttoaineen mm. turpeesta mutta kokoomus ja muut suomalaisvastaiset viherkommarit estävät tämän.
Vaalikarjan täytyy vain uskoa että arabien ja venäläisten maaöljystä jalostettu, raskaasti verotettu ja tietenkin vielä ilmastoanekaupalla voideltu energiapolitiikkaa tuo ne lumet takaisin Helsinkiin. Muualtahan ne eivät ole poissa olleetkaan.
Minä en voi ymmärtää että energiaa käyttävä henkilö äänestelee esim. kokoomusta mikäli oma toimeentulo ei ole suoraan riippuvainen tästä so. osallinen jakorinkiin.
Turvetuotantoa on aiottu lisätä vähintään 50 % kun sitä pitäisi alentaa 50%. Hyvä kirjoitus!
Turpeen polttaminen saastuttaa ihan perusteellisesti - mutta niin saastuttaa myös hakkeen ja pellettien polttaminen.
On rakennettava runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia.
Samaa mieltä. Turve on toki kotimaista, mutta kun se vaan saastuttaa niin pirusti suhteessa saavutettuun hyötyyn.
Ydinvoimaa lisää, ja uraanin rikastus myös aloitettava.
En ymmärrä miten jotkut vastustavat suomalaisen uraanin hyödyntämistä Suomessa.
Esimerkiksi kun Talvivaarassa hyödynnetään muita metalleja, niin uraani menee nyt hukkaan jätteen seassa.
Arvokasta ja hyödyllistä materiaalia menee hukkaan ja jotkut vastustavat, että sitä nyt hukkaan menevää alettaisiin hyödyntämään. Käsittämätöntä.
"Esimerkiksi kun Talvivaarassa hyödynnetään muita metalleja, niin uraani menee nyt hukkaan jätteen seassa.
Arvokasta ja hyödyllistä materiaalia menee hukkaan ja jotkut vastustavat, että sitä nyt hukkaan menevää alettaisiin hyödyntämään. Käsittämätöntä."
Äkkiä googlaamalla löysin perusteiksi sen, että uraania ei löydy sieltä riittävän suuria pitoisuuksia, jolloin sen talteenotto ei ole taloudellista. Uraaniahan on maaperässä vaikka kuinka paljon, mutta nykyhinnoilla suurinta osaa siitä ei ole taloudellista louhia.
Talvivaaran menetelmillä se on kannattavaa - kun on jo louhittu.
Talvivaara haluaisi hyödyntää sen uraanin, mutta viherpiipertäjät vastustavat.
Turvetuotannon ympäristölupaehtoja on kiristettävä
-vesistöille aiheutuvaa kiintoainerasitusta tulee pystyä rajoittamaan merkittävästi myös suurten virtaamien aikaan.
-Luonnontilaiset ja varsinkin luonnoltaan monipuoliset suot on suojeltava turpeenotolta
Metsäojitettuja soita on ennallistettava ja jätettävä kunnostusojituksen ulkopuolelle.
-Suojelualueilla ja ympäristötukialueilla ennallistamista. Puuntuotannollisesti vähäarvoisilla ojitetuilla aloilla maanomistajille ehdotettava vaihtoehtona alueen jättämistä ennallistumaan. Myös jonkinverran taloudellisesti käyttökelpoisia ojitusalueita olisi hyvä saada ennallistumaan, varsinkin soiden ja kangasmaan raja-alueilta jotka ovat arvokkaita monelle eliöryhmälle ja mm. kanalinnuille.
Toisaalta turveteollisuuden toimintaa voitaneen nykyisessä tai pienemmässä mittakaavassa säilyttää niillä alueilla joilla ei ole merkittäviä arvoja ollut tai ne on pilattu. Tulee selvittää mahdollisuuksia nykyistä matalaturpeisempien soiden hyödyntämiseen sekä turvepeltojen laajempaan käyttöönottoon.
Käytöstä poistuvat turvetuotantoalat on saatava muutettua pääosin kosteikoiksi tai suoraan ennallistumaan suoksi.
Myös metsätalouden ojitusten aiheuttamiin kiintoaine ja ravinnepäästöihin on puututtava nykyistä ahkerammin.
Metsäenergian keruussa on oltava riittävän varovainen, ettei täysin menetetä sitä viimeistä isompaa lahopuutyyppiä mikä metsissämme on ollut jäljellä (hakkuutähteet, kannot)
"Metsäenergian keruussa on oltava riittävän varovainen, ettei täysin menetetä sitä viimeistä isompaa lahopuutyyppiä mikä metsissämme on ollut jäljellä (hakkuutähteet, kannot)"
Lahoava puu metsissä kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun. Kantojen, latvuksien ja oksien vienti metsästä on ryöstämistä, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta.
Lainaan tähän artikkeliani Puolukassa 13.9.2009:
Olen tänäkin syksynä käynyt lukuisia kertoja luonnossa mm. poimimassa mustikoita, puolukoita ja sieniä. Tänäkin viikonloppuna tein kaksi pitkähköä puolukkareissua ja sienireissun. Varsinkin kun metsään ajaa polkupyörällä ja sitten vielä kävelee pitkän matkaa metsässä ennen poimintaa ja sen jälkeen, niin on hyvää aikaa havainnoida mitä siellä luonnossa oikein on ja pohtia kaikenlaisia luonto-ajatuksia.
Nytkin ajattelin jossakin vaiheessa, että minäkin olen nyt "roskanpoimija" kuten korkeasti kunnioittamani Raimo Myöhänen. Hän tekee hyvää työtä poimien roskia kaupungissa, jotta voimme elää siistimmässä ympäristössä - minä puolestani poimin roskia (kuten havunneulasia ja puolukanlehtiä) metsästä (tosin siinä ohessa tulee poimittua hieman marjojakin). :)
Olen kuitenkin pohtinut siellä vakavampiakin asioita samalla kun olen havainnoinut mitä ympäristössäni näkyy.
Eräs selvä asia on, että jos maastossa ei ole lahoavia kantoja, eikä oksia, niin ei siellä ole juuri puolukkaakaan. Kun sitten tulee vastaan iso lahoava kanto, niin sen ympärillä on yleensä hyvin puolukkaa. Jos kannon vieressä vielä sattuu olemaan kasa lahoavia oksia, niin ompa valtavan paljon isoja upeita puolukan köllyköitä. Tämä sama toistuu ja toistuu jatkuvasti: Ellei kantoja, eikä oksia, niin puolukan varpuja voi kyllä olla, mutta niissä on vähän ja pientä puolukkaa - vaan kun tulee kanto ja oksakasa vastaan, niin ei kun vaan poimimaan tai herkuttelemaan suoraan metsästä suuhunsa.
Mitä opimme tästä?
Metsästä EI saa ryöstää kantoja, eikä oksia kun suoritetaan hakkuu. Uskallan olettaa, että aivan samoin kun lahoava puuaines "lannoittaa" marjoja sekä sieniä, se tekee samaa puustolle. Jos kannot ja oksat ryöstetään metsästä, niin myös puun kasvu hidastuu.
Puun lahoaminen metsissä kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun - ei ole järkevää ryöstää metsästä kantoja, eikä oksia. Jos niin tehdään, niin sitten metsiä joudutaan lannoittamaan runsaasti kemiallisin lannoittein - se ei ole ympäristöystävällistä toimintaa.
Varmasti lahoava puuaines vaikuttaa myös ympärillä kasvavien kasvien menestymiseen.
Toinen asia on se, että jos kannot revitään irti, niin maanpinta hajoaa ja varpukasvien juuristot hajoavat isommalta alalta. Ja paljastuneelle maapinnalle kasvaa nopeasti heiniä ja koivuntaimia, jotka varjostavat jäljelle jääneitä varpuja (puolukka, mustikka jne.).
Tämnkin vuoksi on syytä säästää kantoja paikoittain myös niillä aloilla mistä niitä käydään keräämässä. Ja lienee hyvä säilyttää periaate että karummilla metsätyypeillä keruuta ei harrasteta lainkaan.
Mm. metsäkanalintujen hoitosuunnitelmassa on tätäkin asiaa käsitelty.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 10 kommenttia