Kasvisruokapakko syöttää lapsillemme muuntogeenistä (GMO) soijaa
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, että kouluruokailuun pitää sisältyä viikoittain yksi pakollinen kasvisruokapäivä. Saimme kokeilla viime kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.1 koululaisille valmistettua kasvisruokaa. Pääruuan raaka-aineena olivat soija ja kik-herneet. Emäntä selitti, että soijan runsaus on välttämättömyys, koska vain siitä lapset saavat tarvittavan valkuaisen, jota kasvava lapsi tarvitsee.
Eilen 27.1 käytiin eduskunnan täysistunnossa keskustelu ruokaturvallisuudesta. Kysyin, onko soija GMO-vapaata. Ei ole. 98 % soijasta on geenimuunneltua! Luultavasti myös Kaukoidästä tuodut herneet ja pavut ovat GMT:ta. Ministeri Anttila vastasi kysymykseeni "onko kasvisruoka turvallista", että "jokainen valitsee ruokansa itse". Meidän lapsemme eivät saa vapaasti valita, vaan heillä on kaupunginvaltuuston päätöksellä kasvisruokapakko.
Olisiko parempi purkaa pakko ja siirtyä kotimaiseen lähi- ja luomuruokaan? Tämä voi olla vähän kalliimpaa, mutta turvallista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Onko geenimuunneltu ruoka todellisuudessa vaarallista? Kuinka moni geenimuunneltua ruokaa vastustava syö lanttua, jota voidaan hyvinkin pitää geenimuuntelun tuloksena?
Tasa-arvon nimissä kaupungin pitäisi tarjota liharuokavaihtoehto vakaumuksellisille lihansyöjille, kun kasvisruokavaihtoehto on joka päivä tarjolla kasvissyöjille.
Lähes kaikki ruoka on geenimuunneltua. Pitää sitten lopettaa, liha, maito, kananmunat, ananas, näin esimerkiksi. Esimerkiksi ananakset kasvavat pensaassa, vaikka se alunperin oli puu. Samoin luonnolliset banaanit ovat sormen kokoisia ruipeloita. Broileri taas muistuttaa enää etäisesti kanaa. Lihakarja se vasta muuttunut onkin alkuperästää. Vesi taitaa olla ainut muuntumaton, mutta siinä ei ole energiaa. Muistelisin, että Lontoon vesi aiheuttaa onnellisuutta, sillä masennuslääkeitä joutuu virtsan kautta puhdistamoihin ja sitä kautta vesiin, mutta voin olla väärässä.
Tärkeä periaatteellinen kysymys.
Biologian tätänykyä agiteeraavin ala, geeniteknologia, lähestyy varsin epäröimättä alueita, joilla materian ja elämän rajat kulkevat. Elämän perustekijöihin puututaan samoilla otteilla joilla rakennusinsinööri korjaa tiilitalon seinistä viallisia kohtia.
Kukaan ei osaa vastata kysymykseen, tekeekö geenejä mainipuloiva biologi geeneille jotain mitä Elämä itse ei koskaan tekisi. Ja onko biologin tekemisillä seurauksia, joita ei voi päätellä suoraan tiilitalon seinästä?
Emme voi elää syömällä pieniä kiviä. Sen mitä ravinnoksemme nautimme, täytyy olla eloperäistä. Jostain syystä näin on -- emme osaa toistaiseksi vastata miksi. Syödessämme geenimanipuloitua ruokaa emme voi olla varmoja siitä edustaako se elämää, vai kenties jotain elämän ja kuoleman sekoitusta, jollaista todellisuudessa ei ilman manipulointia olisi.
Kotimainen lähi- ja luomu ruoka on se oikea suunta.
Tehomaatalous köyhdyttää maaperän, hävittää hyönteiset ja linnut.
Terveestä ja elinvoimaisesta maasta terveet ja elinvoimaiset tuotteet, parasta ravintoa ihmisille ja eläimille.
Kannattaa suosia suomalaisia maatiaiskantoja.
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50361-gm-ruoka-massaehkais...
Katso myös Riikan ensimmäinen kommentti, Sir Albert Howardista.
"Tehomaatalous köyhdyttää maaperän"
Usein päinvastoin. Pienempi sato pinta-alaa kohti -> vähemmän korjaamatonta biomassaa, joka maatuu ravinteiksi kasvupaikalle -> köyhempi maaperä -> lannoitustarve (hevonpeetä) huomattavasti suurempi.
Lajikkeiden yksipuolistuminen on kyllä monilta osin ongelmallinen juttu.
Oksanen yllä on oikeassa. Melkein kaikki nykyään syömämme "luonnonmukaiset" lajikkeet ovat olleet alunperin ihmiselle myrkyllisiä (mm. banaani), sekä pahanmakuisia, vääränkokoisia jne.
Lukekaapa tuosta:
http://www.damninteresting.com/the-unfortunate-sex-life-of-the-banana
Näin kirjoitti tutkija Sir Albert Howard (1873-1947, englantilaisen maanviljelijän poika) teoksessaan An Agricultural Testament. Tekstin on kääntänyt Matti Partonen:
" -Luonto on kehittänyt suurenmoisen koneiston kasvien ja niitä syövien eläinten täydellisen terveyden varmistamiseksi. Tämä koneisto toimii kunnolla vain humusrikkaassa maassa; keinolannoitetussa humusköyhässä maassa se on surkastunut tai puuttuu kokonaan.
-Viidessä vuodessa olin oppinut kasvattamaan terveitä, tuholaisia vastaan käytännöllisesti katsoen immuuneja kasveja, tarvitsematta turvautua vähääkään mykologeihin, entomologeihin, bakteriologeihin, maanviljelykemisteihin, tilastomiehiin, keinotekoisiin lannoitteisiin, myrkkyruiskuihin, myrkkyihin tai mihinkään muihinkaan nykyaikaisen viljelykoeaseman käyttämiin kalliisiin varusteisiin.
-Viljelymaan elämän hidas myrkyttäminen keinolannoitteilla on eräs suurimpia onnettomuuksia, minkä kohteeksi ihmiskunta koskaan on joutunut.
-Hyönteiset ja sienet eivät ole kasvitautien todellisia syitä. Ne hyökkäävät vain sopimattomien lajikkeiden tai väärin viljeltyjen viljelmien kimppuun.
-Se ajatus, että kasveja olisi suojeltava tuholaisilta ruiskutteiden ja jauheiden tms. avulla, on sekä järjetön että epätieteellinen, koska se onnistuessaankin vain hämärtää todellisen ongelman - miten kasvattaa terveitä kasveja.
-Sen sijaan että jakaisimme maanviljelyn osiin ja tutkisimme sitä pala palalta tieteen analyyttisin menetelmin, jotka kelpaavat vain uusien faktojen löytämiseen, meidän on omaksuttava kokonaisvaltainen asenne ja tutkittava koko elämän kiertoa yhtenä suurena asiana eikä pidettävä sitä irrallisista asioista koostuvana tilkkutäkkinä.
-Kun tiedettä on sallittu käytettävän viimeisen unssin puristamiseksi maasta käyttämällä uusia lajikkeita, halvempia ja piristävämpiä lannoitteita, tehokkaampia koneita, itsensä kuoliaaksi munivia kanoja ja maitoon hukkuvia lehmiä, on kysymyksessä muutakin kuin pelkkä harkintakyvyn puute. Viljelytutkimusta on väärinkäytetty tekemään viljelijöistä ei parempia ruoan tuottajia vaan tehokkaampia rosvoja.
-Keinolannoitteiden käyttö ei ole halpaa. Maan viljavuus-jokaisen kansakunnan tärkein pääoma-häviää, keinokasvit, keinoeläimet ja keinoihmiset ovat sairaalloisia, ja niitä voidaan suojata taudeilta, joiden tehtävä on hävittää ne, vain myrkkyruiskutteiden, rokotteiden, kalliiden lääkkeiden, lääkäreiden ja sairaaloiden avulla.
http://www.elokuvakontakti.fi/dokumentit/luonto_kostaa.htm
Maan, veden, ilman, hyönteisten, eläinten ja ihmisten myrkyttäminen rahan nimissä on järjen köyhyyttä.
Ken myrkkyä lautaselleen laittaa, se myrkkyä syö ja ravinnoton ruoka on turha rasite elimistölle.
Vaikka yksi annos ei ole tappava niin hitaasti kertyvä myrkky tekee tehtävänsä; sairastumme mitä enenevissä määrin sekä tulemme lisääntymiskyvyttömiksi. Enkä näe viisautta siinäkään että kohta saamme
itse kulkea pölyttämässä kasvimme, siis ruokamme.
Soija sisältää naishormonien kaltaisia aineita. Soijan syöttäminen lapselle on melkein sama asia, kuin jos syöttäisi hänelle ehkäisypillerietä. Soijan naishormonin kaltaiset aineet estävät kasvavissa pojissa testosteronin vaikutusta, mikä voi aiheuttaa sen, että pojat jäävät lyhytkasvuisemmiksi, kasvojen luut ovat naisellisempia ja tiettyjä kielteisiä vaikutuksia voi olla myös poikien sukuelimiin.
Itse antaisin pojalleni rahaa käydä lähikaupassa tai ravintolassa syömässä kasvisruokapäivänä, ennemmin, kuin antaisin syödä naissukuhormonia, eli soijaa.
"Emäntä selitti, että soijan runsaus on välttämättömyys, koska vain siitä lapset saavat tarvittavan valkuaisen, jota kasvava lapsi tarvitsee."
Järjetön väite. Lapsi syö viikossa vähintään 21 ateriaa, joista ainoastaan viisi syödään koulussa. Ja tästä yksi on kasviruoka. Yksi kasviruoka 21 ateriasta varmasti vaikuta lapsen valkuaisen saantiin tuon taivaallista.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 8 kommenttia